Ammunta ja luottamus tiimissä: miksi ampumarata toimii
- Avoinna joka päivä 10-20
- +372 555 85 416
- sale@laskmine.ee
Turvaetäisyydet ampumaradalla tarkoittavat kolmea asiaa: kuinka paljon tilaa ampujalla on ympärillään, kuinka kaukana katsojat pysyvät ampumapaikasta ja kuka saa olla ampumalinjan edessä (vastaus: ei kukaan, kun ammutaan). Suomessa ei ole yhtä lukua, joka koskisi kaikkia ratoja. Jokaisen radan ampumapaikat, ampumasuunnat ja vaara-alueet määritellään radan omassa luvassa, ja käytännössä ratkaisevat radan säännöt ja ammunnanjohtajan ohjeet. Alla käymme läpi, mitkä etäisyydet ovat lajisäännöissä kirjattu lukuina, mitkä ovat ratakohtaisia ja miten tarkistat oman radan rajat ennen ensimmäistä laukausta.
Sana “turvaetäisyys” kuulostaa yhdeltä numerolta, mutta radalla se jakautuu kolmeen eri vyöhykkeeseen. Jokaisella on oma tehtävänsä.
Ampumapaikka. Ampujan oma tila, jossa ase käsitellään, ladataan ja josta ammutaan. Tilan on oltava niin väljä, ettei ampuja osu kyynärpäällään, aseellaan tai varusteillaan viereiseen ampujaan ja ettei kukaan joudu kurottelemaan toisen piippulinjan yli.
Ampumapaikan takainen alue. Täällä odotetaan vuoroa, seurataan ammuntaa ja säilytetään varusteita. Tämän alueen etäisyys ampujiin suojaa sekä katsojia että ampujaa: kukaan ei tönäise, häiritse tai astu ampujan selän taakse yllättäen.
Vaara-alue. Ampumalinjan etupuolinen alue tauluineen, taustavalleineen ja sen takana olevine alueineen, jonne luoti tai hauli voi lentää. Ammunnan aikana siellä ei saa olla ketään. Vaara-alueen laajuus riippuu aseesta, ammuksesta, radan suojauksista ja maastosta, ja se on määritelty radan luvassa.
Kun tiedät, mistä vyöhykkeestä puhutaan, on helpompi ymmärtää, miksi yksi luku ei riitä. Pistooliradan ampumapaikka, haulikkoradan katsomo ja kiväärin vaara-alue ovat kolme täysin eri asiaa.
Suomessa ampumaradan rakentaminen ja ylläpitäminen on luvanvaraista. Turvallisen ampumaharrastuksen oppaan mukaan radalle haetaan poliisihallinnolta perustamis- ja ylläpitolupa, ja luvassa määritellään ampumapaikat, ampumasuunnat, vaara-alueet, tarvittavat suojaukset sekä sallitut aseet, kaliiperit ja luodit.
Tämä selittää, miksi naapuriradan säännöt eivät käy sellaisinaan. Kaksi samankokoista rataa voi olla luvaltaan aivan erilaisia: toisella sallitaan vain pienoiskivääri, toisella myös järeämmät kaliiperit, ja vaara-alue on rajattu sen mukaan. Luvan rajat näkyvät ampujalle radan sääntöinä, kyltteinä, merkintöinä ja ammunnanjohtajan ohjeina.
Sama periaate pätee, kun ammut ulkomailla, esimerkiksi Tallinnan-matkalla. Paikalliset määräykset ja radan omat säännöt ratkaisevat, eikä Suomessa opittu käytäntö siirry sellaisenaan. Kysy siis aina radalla, missä rajat kulkevat, mitä komentoja käytetään ja millä kielellä turvallisuusinfo annetaan, jotta ymmärrät jokaisen ohjeen varmasti.
Lajiliitot täydentävät tätä kehikkoa omilla säännöillään. Ne eivät korvaa radan lupaa, mutta antavat kilpailuihin ja harjoituksiin tarkkoja lukuja, joista näkee, millaisia mittoja turvallinen toiminta käytännössä vaatii.
Seuraavaan taulukkoon on koottu luvut ja säännöt, jotka suomalaisista lähteistä löytyvät. Huomaa, että lajisääntöjen luvut koskevat kyseistä lajia ja kilpailutilannetta. Harjoitusvuorolla noudatetaan aina radan omia määräyksiä, jotka voivat olla tiukempia.
| Vyöhyke | Sääntö tai luku | Mihin se perustuu |
|---|---|---|
| Ampumapaikan koko | Vähintään 1,5 m leveä ja 2,5 m pitkä kilpailijaa kohden | Siluettiammunnan lajisäännöt |
| Katsojat | Vähintään 3 m ampumapaikan takana | Mustaruutiammunnan lajisäännöt |
| Liikkuminen radalla | Vain luvallisilla ja turvallisilla alueilla | Ampumaurheiluliiton ohje |
| Vaara-alue | Ammunta keskeytetään, jos alueella näkyy sinne kuulumatonta liikettä | Ampumaurheiluliiton ohje |
| Radan rajat ja ampumasuunnat | Määritellään ratakohtaisesti | Poliisihallinnon lupa |
IMSSU-siluettiammunnan säännöissä kilpailijalle varatun ampumapaikan on oltava vähintään 1,5 metriä leveä ja 2,5 metriä pitkä. Luku antaa hyvän mielikuvan siitä, mitä “oma tila” tarkoittaa: noin kaksi askelta sivuttain ja reilusti tilaa taaksepäin.
Käytännössä tärkeintä on, että pysyt omalla paikallasi. Ampumapaikat on yleensä merkitty numeroilla, väliseinillä tai lattiamerkinnöillä. Ase osoittaa koko ajan ampumasuuntaan, myös silloin kun lataat, korjaat häiriötä tai vaihdat lipasta. Jos ase pitää laskea alas, se lasketaan pöydälle tai telineeseen piippu taulua kohti.
Mustaruutiammunnan säännöissä katsojien tulee pysyä vähintään kolme metriä ampumapaikan takana. Monella radalla raja on merkitty lattiaan viivalla, köydellä tai aidalla.
Kolme metriä tuntuu ensikertalaisesta isolta matkalta, kun haluaisi nähdä kaverin osumat läheltä. Etäisyydellä on kuitenkin syy: ampuja keskittyy eteenpäin, eikä hänen tarvitse huolehtia, onko joku aivan selän takana. Tulokset ehtii katsoa yhdessä tauon aikana.
Tämä on vyöhyke, jossa yleisohjetta on vaikein antaa lukuna, koska se on täysin ratakohtainen. Taulujen etäisyys ampumalinjasta riippuu lajista ja radasta, ja vaara-alueen laajuus on määritelty radan luvassa aseiden, kaliiperien ja suojausten mukaan.
Sääntö on silti selvä: ammunnan aikana ampumalinjan etupuolella ei ole ketään. Ampumaurheiluliiton turvallisuusohjeen mukaan kivääri- ja pistooliradoilla on varmistettava koko ampumaetäisyyden turvallisuus, ja ammunta on keskeytettävä, jos vaara-alueella näkyy sinne kuulumatonta liikettä. Samassa ohjeessa todetaan, että ammunnasta kertovat kyltit, liput tai merkkivalot nostetaan tai sytytetään ennen ammunnan aloittamista ja lasketaan tai sammutetaan sen jälkeen.
Taululle mennään vasta, kun ammunnanjohtaja on antanut luvan ja kaikki aseet on tyhjennetty ja jätetty paikoilleen. Kukaan ei koske aseeseen ennen kuin kaikki ovat palanneet ampumalinjan taakse.
Jos olet käynyt yhdellä radalla ja menet seuraavalle, odota erilaisia rajoja. Vaihtelu ei ole huolimattomuutta, vaan johtuu siitä, että jokainen rata on luvitettu omien olosuhteidensa mukaan.
Turvallisen ampumaharrastuksen opas tiivistää periaatteen: turvallisuudessa noudatetaan ratakohtaisia määräyksiä ja ammunnanjohtajan ohjeita, ja radalla liikutaan vain luvallisilla ja turvallisilla alueilla.
Kun mukana on nuori tai joku, joka ei ole koskaan pitänyt asetta kädessään, etäisyyksistä kannattaa olla vielä tarkempi. Ensikertalainen ei vielä hahmota, mihin piippu osoittaa, kun hän kääntää päätään tai laskee aseen. Siksi aloittelija ampuu ohjaajan vieressä, ja muut odottavat merkityn rajan takana. Hyvä käytäntö on, että ohjaaja on aina käsivarren mitan päässä ampujasta ensimmäisten sarjojen ajan ja että vuoroja on kerralla vain niin monta kuin ohjaaja ehtii valvoa. Kun perusteet ovat hallussa, tahti voi kiristyä.
Turvaetäisyys toimii vain, jos jokainen radalla on valmis pysäyttämään ammunnan. Ampumaurheiluliiton ohjeen mukaan ammunta on keskeytettävä välittömästi ja huudettava SEIS tai TULI SEIS, jos havaitaan turvallisuutta vaarantava tekijä, esimerkiksi asiaton henkilö tai liike vaara-alueella.
Komento ei ole vain ammunnanjohtajan. Kuka tahansa radalla voi ja saa huutaa sen. Kun kuulet komennon, toimi näin:
Turvaetäisyyksiin kuuluu myös se, että apu pääsee paikalle. Oppaan mukaan radalla tulee huolehtia pelastuspalvelun esteettömästä pääsystä ja selvittää radan osoite hätätilanteita varten. Jos järjestät itse ryhmän käynnin, varmista nämä asiat etukäteen.
Suomen Metsästäjäliiton ampumarataohje neuvoo tarkistamaan aina jokaisen radan omat määräykset, varmistamaan, ettei asiaankuulumattomia henkilöitä ole väärillä alueilla, ja liikkumaan vain turvallisella alueella. Käytännössä tarkistuslista näyttää tältä:
Hyvät tavat tukevat etäisyyksiä: kun kaikki tietävät, miten radalla toimitaan, rajoja ei tarvitse jatkuvasti muistuttaa. Kokosimme käytännön ohjeet oppaaseen ampumarataetiketti aloittelijalle, ja varusteista kerromme jutussa mitä ottaa mukaan ampumaradalle.
Useimmat vaaratilanteet radalla eivät synny tahallisesta riskinotosta, vaan pienistä hetkistä, joissa huomio herpaantuu. Nämä tilanteet kannattaa tunnistaa jo ennen käyntiä.
Kääntyminen aseen kanssa. Ampuja kääntyy kysymään jotain ohjaajalta tai kaverilta, ja piippu kääntyy mukana. Ratkaisu on yksinkertainen: ase lasketaan ensin pöydälle piippu ampumasuuntaan, ja vasta sitten käännytään.
Katsojan hiipiminen lähemmäs. Kun ammunta on jännittävää, katsojat valuvat huomaamattaan kohti ampumapaikkaa. Merkitty raja on voimassa koko vuoron ajan, myös silloin kun kaveri tekee hyvän sarjan.
Viereiselle paikalle astuminen. Hylsy tai lipas putoaa naapurin puolelle, ja sitä lähdetään hakemaan. Pyydä tavaraa vasta, kun ammunta on tauolla, tai kysy ohjaajalta.
Kiire taululle. Joku lähtee katsomaan osumia ennen kuin kaikki aseet on tyhjennetty ja lupa annettu. Taululle mennään yhdessä, vasta luvan jälkeen.
Oletus, että säännöt ovat samat kuin edellisellä radalla. Koska rajat määritellään ratakohtaisesti, aiempi kokemus ei korvaa paikallista turvallisuusinfoa.
Turvaetäisyys ei ole meille pelkkä viiva lattiassa. Se on tapa ajatella, joka opitaan ensimmäisten minuuttien aikana ja joka kulkee mukana koko käynnin ajan. Kun ihminen tietää tarkalleen, missä hänen paikkansa on ja mihin ase saa osoittaa, jännitys hellittää ja keskittyminen paranee.
Siksi jokainen ohjelmamme alkaa turvallisuuskoulutuksella ja etenee ammattimaisen kouluttajan valvonnassa. Kouluttaja näyttää ampumapaikan rajat, katsojien alueen ja sen, milloin ampumalinjan eteen saa mennä. Hän seuraa etäisyyksiä koko ajan, joten sinä voit keskittyä tekemiseen.
Taktisissa harjoituksissa ja ryhmätapahtumissa tämä korostuu. Kun ampuja liikkuu tai kun paikalla on kokonainen tiimi, etäisyyksistä ja liikkeistä sovitaan ennalta, ja kouluttaja pitää kokonaisuuden hallussa. Selkeät rajat tekevät kokemuksesta rennon: kun tietää, että turvallisuudesta huolehditaan, uskaltaa kokeilla. Näemme saman joka kerta, kun tiimi lähtee radalta yhteistyön ja itseluottamuksen vahvistuneena.
Turvallisuustietoisuus on meille myös taito, jonka toivomme asiakkaidemme vievän mukanaan radalta arkeen. Tilan hahmottaminen, ympäristön tarkkailu ja rohkeus sanoa “seis”, kun jokin ei ole kunnossa, ovat hyödyllisiä kenelle tahansa.
Instructor TO
Jos suunnittelet käyntiä kavereiden, työkavereiden tai perheen kanssa, ohjattu ohjelma on helpoin tapa varmistaa, että etäisyydet ja vuorot pysyvät hallinnassa. Tondin ampumaradalla Tallinnassa jokainen tapahtuma sisältää turvallisuuskoulutuksen, ja kouluttaja valvoo ammuntaa alusta loppuun.
Ryhmän järjestäjänä sinun kannattaa sopia muutama asia jo varausvaiheessa: kuinka monta osallistujaa tulee, onko joukossa ensikertalaisia tai erityistarpeita ja miten vuorot jaetaan, jotta odottajat pysyvät rauhassa katsojien alueella. Yritysten kannattaa lisäksi selvittää etukäteen, mitä vakuutuksia ammuntatapahtuma vaatii.
Katso yritys- ja ryhmätapahtumat sivulta ampumatapahtumat ja hinnat tai aseenomistajien palvelut sivulta palvelut aseenomistajalle. Jos ryhmäsi tarvitsee erityisjärjestelyjä, lue, miten räätälöimme yrityksen ammuntatapahtuman turvallisuuden. Tiimipäivän ohjelmaideoita löydät jutusta ryhmäpelit ampumaradalla, ja yleistietoa radasta sivulta ampumarata Tallinnassa.
Ei ole. Jokaisen radan ampumapaikat, ampumasuunnat, vaara-alueet ja suojaukset määritellään radan omassa poliisihallinnon luvassa. Siksi noudatetaan aina sen radan sääntöjä, jolla ammut, ja ammunnanjohtajan ohjeita.
Se riippuu radasta ja lajista. Esimerkiksi mustaruutiammunnan säännöissä katsojien on pysyttävä vähintään kolme metriä ampumapaikan takana. Radan omat merkinnät ja ohjaajan ohjeet ratkaisevat, joten pysy aina merkityn rajan takana.
Vain ammunnanjohtajan luvalla. Ennen sitä kaikkien aseiden on oltava tyhjinä ja paikoillaan, ja ammunnasta kertovien lippujen tai merkkivalojen on oltava laskettuina tai sammutettuina. Kukaan ei koske aseeseen, ennen kuin kaikki ovat palanneet ampumalinjan taakse.
Huuda heti SEIS tai TULI SEIS. Kuka tahansa radalla saa keskeyttää ammunnan, kun turvallisuus vaarantuu. Sen jälkeen kaikki lopettavat ampumisen, pitävät aseet ampumasuuntaan ja odottavat ammunnanjohtajan ohjeita.
Ei tarvitse, kun ammut ohjatusti. Ohjelmamme alkavat turvallisuuskoulutuksella, ja kouluttaja näyttää rajat ja valvoo ammuntaa koko käynnin ajan. Sinun tehtäväsi on kuunnella ohjeita ja pysyä omalla paikallasi.