Suomessa ampumaradan melutasoa arvioidaan valtioneuvoston päätöksen 53/1997 ohjearvoilla. Asuinalueilla ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla melu ei saa ylittää 65 desibeliä, ja loma-asuntoalueilla, taajamien virkistysalueilla, hoitolaitosten alueilla ja luonnonsuojelualueilla raja on 60 desibeliä. Molemmat luvut ovat A-painotettuja enimmäistasoja, jotka mitataan impulssiaikavakiolla (LAImax). Tässä oppaassa kerromme, mitä luvut käytännössä tarkoittavat, miten melu mitataan ja mallinnetaan, miten ympäristölupa rajoittaa toimintaa ja mitä voit tehdä, jos radan ääni häiritsee kotonasi. Lopuksi kerromme, miten suojaat oman kuulosi, kun itse ammut.
Valtioneuvoston päätöksen 53/1997 tavoite on ehkäistä ampumaratojen meluhaittoja ja turvata ympäristön viihtyisyys. Päätös jakaa ympäristön käyttötarkoituksen mukaan kahteen tasoon:
| Alueen käyttö | Ohjearvo (LAImax) |
|---|---|
| Asumiseen käytettävät alueet | 65 dB |
| Oppilaitoksia palvelevat alueet | 65 dB |
| Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä | 60 dB |
| Hoitolaitoksia palvelevat alueet | 60 dB |
| Loma-asumiseen käytettävät alueet | 60 dB |
| Luonnonsuojelualueet | 60 dB |
Korkein hallinto-oikeus on tiivistänyt saman yhdessä ratkaisussaan: asuinalueilla 65 dB ja loma-asuntoalueilla 60 dB LAImax. Tämä kaksiportainen jako on se, johon lähes jokainen suomalainen meluselvitys, lupapäätös ja kaavaselostus viittaa.
Tärkeää on myös, mitä päätös sanoo soveltamisesta. Ohjearvoja ei katsota tyhjiössä, vaan huomioon otetaan ampumaratatoiminnan luonne eli ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Rata, jolla ammutaan muutamana iltana viikossa, arvioidaan siis eri tavalla kuin rata, jolla käy laukauksia aamusta iltaan.
Itsessään eivät. KHO:n käsittelemässä tapauksessa Puolustusvoimien logistiikkalaitos esitti, että ohjearvot on tarkoitettu maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun sekä rakentamisen lupamenettelyyn ja että lupaviranomainen voi asettaa muunlaisia ohje- tai raja-arvoja. Käytännössä sitova raja syntyy ympäristöluvan lupamääräyksestä. Kun luvassa lukee tietty desibeliarvo tietyn kiinteistön pihalla, radan on pysyttävä sen alla.
Ampumaradan ääni on impulssimelua: lyhyitä, voimakkaita paukahduksia, joiden välissä on hiljaista. Tavallinen keskiäänitaso, jota käytetään esimerkiksi tieliikenteen melussa, laimentaisi laukaukset tasaiseksi keskiarvoksi, joka ei vastaa sitä, miltä melu korvaan tuntuu. Siksi ampumaratamelussa mitataan yksittäisen laukauksen enimmäistasoa.
Lyhenteen osat avautuvat näin:
Ympäristöministeriön BAT-opas ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnasta muistuttaa, että ohjearvot on annettu A- ja I-painotettuina enimmäisäänitasoina. Sama opas kuvaa melun fysikaalisena haittana, joka voi ympäristönsuojelulain mukaan aiheuttaa ympäristön pilaantumista, ja ampumaratamelussa haitta perustuu ennen kaikkea häiriövaikutukseen.
Desibeliasteikko on logaritminen, joten muutama desibeli on enemmän kuin luku antaa ymmärtää. Ero 60 ja 65 desibelin välillä kuuluu selvästi, ja juuri tämän viiden desibelin rako erottaa vakituisen asutuksen ja mökkialueen vaatimukset toisistaan.
Suomessa ampumaratamelu mitataan ympäristöministeriön ohjeen mukaan. KHO:n ratkaisun mukaan mittaukset tehdään ympäristöoppaan 61/1999 mukaisesti, ja raportissa esitetään käytetyt menetelmät, mittausepävarmuudet ja arvio tulosten edustavuudesta. Tyypillinen mittaus etenee näin:
Keskiarvo usean laukauksen yli on reilu tapa: yksittäinen poikkeava paukahdus, vaikkapa tuulenpuuskan tuoma, ei yksin ratkaise tulosta, mutta toistuva ylitys näkyy.
Mittaaminen onnistuu vain olemassa olevalla radalla. Uutta rataa, laajennusta tai radan lähelle kaavoitettavaa asuinaluetta arvioidaan laskennallisella mallilla. Malli piirtää kartalle melukäyrät, joista näkee, mille alueille 60 ja 65 desibelin rajat ulottuvat.
BAT-oppaan mukaan arvioinnin ja toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana tulee aina olla luotettavat ja riittävän laajat meluselvitykset sekä tieto ratakohtaisista laukausmääristä. Tämä on järkevää, sillä kiväärirata, haulikkorata ja pistoolirata tuottavat erilaista ääntä eri suuntiin, ja laukausmäärä vaikuttaa siihen, miten häiritseväksi melu koetaan.
Mallin tulos on arvio, ei mittaustulos. Siksi luvituksessa nojataan usein molempiin: malli suunnitteluvaiheessa ja mittaus käyttöönoton jälkeen, jotta nähdään, toteutuiko arvio.

Sama laukaus voi kuulostaa naapurin pihalla eri päivinä hyvin erilaiselta. Tärkeimmät tekijät ovat:
Kun ymmärrät nämä tekijät, on helpompi tulkita omia havaintojaan. Yksittäinen kova päivä ei välttämättä tarkoita lupaehtojen ylitystä, mutta toistuva häiriö tietyissä oloissa on hyvä syy pyytää mittausta.
Etelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelman mukaan ulkona sijaitsevan ampumaradan käyttö edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Siviiliradan luvan käsittelee yleensä sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomainen, sotilaskäyttöön tarkoitetun radan aluehallintovirasto.
Lupa on se työkalu, jolla melu rajataan käytännössä. Tyypillisiä lupamääräyksiä ovat:
Kuinka tiukka raja voi olla, näkyy KHO:n ratkaisusta 3404/2018. Siinä melutasoksi määrättiin 65 dB LAImax lähimpien asumiseen ja loma-asumiseen käytettävien rakennusten piha-alueilla 1.1.2020 alkaen. Alueilla, joilla taso oli ylittänyt 75 dB, rajaksi tuli 70 dB. Ratkaisu kertoo, että siirtymäkausia ja porrastuksia käytetään, kun vanha rata ei heti yllä tavoitteeseen.
Etelä-Savon suunnitelman mukaan viranomainen voi myös muokata hanketta lupamääräyksillä, jos se ei muuten täytä luvan edellytyksiä. Jos edellytykset eivät täyty silloinkaan, hakemus hylätään. Lupa ei siis ole muodollisuus, vaan se ratkaisee, millä ehdoilla rata saa toimia.

Naapurina sinulla on selkeä polku. Toimi järjestyksessä:
Jos olet ostamassa tonttia tai mökkiä radan läheltä, pyydä kunnasta kaavaselostus ja mahdolliset meluselvitykset ennen kauppaa. Melukäyrä kertoo enemmän kuin yksittäinen koekäynti hiljaisena päivänä.
Ympäristön ohjearvot koskevat naapureita satojen metrien päässä. Ampumapaikalla ääni on moninkertaisesti voimakkaampi, ja siksi kuulonsuojaus kuuluu jokaisen ampujan perusvarusteisiin, myös silloin kun et itse ammu vaan seuraat vieressä. Toimivat käytännöt ovat yksinkertaisia:
Kokosimme valmiiksi listan siitä, mitä ottaa mukaan ampumaradalle, ja ampumarataetiketin säännöt kertovat, miten toimit ampumapaikalla. Jos tuot koiran radan lähelle tai asut radan vieressä lemmikin kanssa, lue vinkkimme paukkuarkuuteen ja ammuntaan.
Kun puhumme melusta, ajattelemme kahta ihmisryhmää: radan naapureita ja radalla olevia ampujia. Molempien kannalta ratkaisevaa on sama asia, eli hallittu ja valvottu ammunta.
Meillä Tondilla jokainen ryhmä ammuu ammattimaisen kouluttajan valvonnassa, ja jokainen käynti alkaa turvallisuuskoulutuksella. Siihen kuuluu myös kuulon ja silmien suojaus. Kun ampuja tietää, mitä tapahtuu ja miksi, laukaus ei säikäytä. Se on hallittu tapahtuma, johon on valmistauduttu.
Olemme nähneet, että juuri tämä tekee ammunnasta rauhoittavaa. Keskittyminen hengitykseen, tähtäämiseen ja laukaisuun vie ajatukset arjen kuormasta, ja moni lähtee radalta levollisempana kuin tuli. Ammunta vahvistaa myös turvatietoisuutta: kun tunnet aseen ja sen äänen, ymmärrät paremmin turvaetäisyyksien ja sääntöjen merkityksen.
Siksi suosittelemme, että ensimmäinen kokemus tapahtuu ohjatusti. Hyvä kouluttaja huolehtii, että suojaimet ovat oikein päässä ennen ensimmäistä laukausta, ja silloin voit keskittyä itse asiaan.
Instructor TO
Jos haluat kokea ammunnan turvallisesti ja kouluttajan opastuksella, Tondi Lasketiir Tallinnassa on Baltian suurin ampumarata, ja Suomesta sinne on helppo tulla vaikka päiväksi. Valmiit ampumapaketit sopivat ensikertalaisille, ja työporukalle on omat ampumatapahtumat, joissa esimerkiksi itse koottu paketti kollegoille alkaa hinnasta 25 € henkilöltä. Aseenomistajalle tarjoamme radan vuokrauksen ja sarjakortit: ratavuokra on 125 € henkilöltä, 10 kerran kortti 150 € ja 20 kerran kortti 200 €. Lahjaksi käy kinkekaardi eli lahjakortti.
Valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaan ohjearvo on 65 dB LAImax asuinalueilla ja oppilaitosten alueilla sekä 60 dB LAImax loma-asumisen, virkistyksen, hoitolaitosten ja luonnonsuojelun alueilla. Radan oma ympäristölupa voi asettaa tarkemmat ja sitovat rajat. Tarkista siis aina myös lupapäätös.
Laukaus on lyhyt impulssi, ja keskiarvo hukuttaisi sen hiljaisten hetkien alle. LAImax mittaa jokaisen laukauksen huipun impulssiaikavakiolla, mikä kuvaa paremmin sitä, miten ihminen kokee paukahduksen. Tulos lasketaan usean laukauksen keskiarvona.
Siviiliradan ympäristöluvan käsittelee ja sen noudattamista valvoo yleensä sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Sotilasratojen luvat käsittelee aluehallintovirasto. Ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä kunnan ympäristönsuojeluun.
Valtioneuvoston päätös 53/1997 on Suomen säädös, ja se koskee Suomessa sijaitsevia ratoja. Virossa sijaitsevaa rataa koskevat Viron omat säännökset. Ampujan kannalta tärkeintä on sama kaikkialla: kuulosuojaimet päähän aina ampumapaikalla.
Omat suojaimet ovat hyvä hankinta, jos aiot ampua säännöllisesti. Ohjatulla käynnillä kouluttaja huolehtii, että suojaus on kunnossa ennen ensimmäistä laukausta. Katso pakkauslistastamme, mitä muuta kannattaa ottaa mukaan.
Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista 53/1997
Ympäristöministeriö: Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta 4/2014
Korkein hallinto-oikeus, muu päätös 2359/2018
Korkein hallinto-oikeus, muu päätös 3404/2018
Lahnuksen ampumaradan meluselvitys
MIP: Ampumaratamelu
Etelä-Savon ampumaratojen kehittämissuunnitelma
Keuruun kaupunki: Ympäristönsuojelun luvat ja ilmoitukset