Näin pakkaat kassin oikein ensikäynnille ampumaradalle
- Avoinna joka päivä 10-20
- +372 555 85 416
- sale@laskmine.ee
Dronen turvallisuudessa on kaksi puolta. Ensimmäinen koskee sinua lennättäjänä: rekisteröinti, pätevyys, korkeusraja, ilmatilavyöhykkeet ja yksityisyys. Toinen koskee kaikkia muita: mitä tehdä, kun tuntematon drone pörrää yrityksen pihalla, voimalan aidan takana tai yleisötapahtuman yllä. Tässä oppaassa käydään läpi molemmat. Mukana ovat Suomessa ja EU:ssa voimassa olevat säännöt lokakuussa 2026, lennättäjän tarkistuslista ja yrityksen keinot varautua droneihin uhkana.
Sama drone voi kuvata kesämökin rantaa, tarkastaa katon tai kartoittaa harjoitusmaaston. Väärissä käsissä se voi kuvata kulunvalvontaa, häiritä lentoliikennettä tai pudota väkijoukkoon. Siksi dronen turvallisuudesta puhuttaessa kannattaa erottaa kaksi kysymystä:
Useimmat netistä löytyvät oppaat käsittelevät vain toista puolta. Käytännössä ne liittyvät toisiinsa: lennättäjä, joka ymmärtää, miltä uhka näyttää maasta katsottuna, lentää vastuullisemmin. Turvallisuusvastaava, joka on itse ohjannut dronea, puolestaan arvioi tilanteen nopeammin ja tarkemmin.
Suomessa noudatetaan EU:n yhteisiä drone-sääntöjä, jotka Euroopan komissio on laatinut Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn tuella. Traficomin yhteenveto ilmailun säädöksistä kertoo, mitä sääntöjä kansallisesti sovelletaan EU-asetusten rinnalla. Harrastajalle ja yritykselle tärkeimmät velvollisuudet ovat samat.
Yleisin väärinkäsitys on, että rekisteröinti riittää. Se ei riitä. EASA vertaa operaattorin rekisteröintiä ajoneuvon rekisteröintiin ja kauko-ohjaajan pätevyyttä ajokorttiin. Ensimmäinen kertoo, kuka vastaa dronesta, ja jälkimmäinen osoittaa, että lennättäjä osaa asiansa. Molemmat vaaditaan, eikä kumpikaan korvaa toista.
Suomessa molemmat hoidetaan sähköisesti. Traficomin ohjeen mukaan rekisteröitymisestä saat operaattoritunnuksen ja verkkoteoriakokeesta kauko-ohjaajan tunnuksen. Huomaa myös, että EASAn mukaan rekisteröidään operaattori, ei itse dronea, ja rekisteröinti tehdään asuinmaan ilmailuviranomaiselle. Kun asut Suomessa, rekisteröidyt Traficomille, vaikka lentäisit Virossa tai Ruotsissa.
Operaattorin velvollisuuksiin kuuluu lisäksi, että rekisteröintitunnus näkyy dronessa, esimerkiksi tarran avulla.
Avoimen kategorian perussäännöt ovat selkeät: enimmäiskorkeus on 120 metriä maanpinnasta, dronen on oltava koko ajan lennättäjän näköetäisyydellä, eikä ihmisjoukkojen yllä saa lentää. Myös vaarallisten aineiden kuljettaminen on kielletty.
Nämä rajat eivät ole byrokratiaa vaan riskienhallintaa. Matalalla lentävät pelastus- ja ambulanssihelikopterit liikkuvat usein juuri samassa korkeuskerroksessa. Näköyhteys on käytännössä ainoa keino väistää yllättäviä esteitä, kuten lintuja, sähkölinjoja ja toista ilma-alusta. Ihmisjoukon yläpuolella pienikin tekninen vika voi aiheuttaa vakavan vahingon.
Lentoasemien, vankiloiden, voimalaitosten ja puolustusvoimien kohteiden ympärillä on vyöhykkeitä, joilla dronen lennättäminen on kielletty tai rajoitettu. Traficom antoi 15.4.2026 muutetun määräyksen OPS M1-29, joka koskee lennättämisen kieltäviä, rajoittavia ja sallivia UAS-ilmatilavyöhykkeitä. Lisäksi tilapäisiä rajoituksia voidaan perustaa nopeasti esimerkiksi valtiovierailujen tai suuronnettomuuksien ajaksi.
Käytännön ohje on yksinkertainen: avaa ajantasainen karttasovellus, kuten Fintraffic Sky, juuri ennen lentoa samalla paikalla, jossa aiot lentää. Viikko sitten otettu kuvakaappaus ei kerro tämän päivän tilannetta.
EASAn mukaan 1.1.2024 alkaen etätunnistuksen on oltava aktiivinen ja ajan tasalla kaikissa erityiskategorian droneissa ja kaikissa avoimen kategorian luokkamerkityissä droneissa. Etätunnistus lähettää lennon aikana tunnistetietoja, joiden avulla viranomainen pystyy erottamaan luvallisen lennättäjän tuntemattomasta. Laitteiston olemassaolo ei kuitenkaan riitä. Operaattoritunnus on syötettävä dronen järjestelmään itse, ja ilman sitä lento ei täytä vaatimuksia.
Kameralla varustettu drone kerää helposti henkilötietoja: kasvoja, rekisterikilpiä, pihapiirejä. EU:n tietosuoja-asetus koskee myös dronekuvausta. Asiantuntijat suosittavat periaatetta, jonka mukaan yksityisyys huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa (privacy by design): laite ja ohjelmisto keräävät vain tarpeellisen tiedon ja poistavat muun automaattisesti. Yritykselle tämä tarkoittaa selkeää ohjetta siitä, mitä kuvataan, missä materiaali säilytetään ja kuka sen poistaa.
| Vaatimus | Mitä se tarkoittaa | Kenelle |
|---|---|---|
| Operaattorin rekisteröinti | Operaattoritunnus Traficomilta, tunnus näkyviin droneen | Drone 250 g tai enemmän, tai kamerallinen |
| Kauko-ohjaajan pätevyys | Verkkoteoriakoe ja kauko-ohjaajan tunnus | Pääsääntöisesti avoimen kategorian lennättäjät |
| Korkeusraja | Enintään 120 m maanpinnasta | Avoin kategoria |
| Näköyhteys | Drone pysyy lennättäjän näköetäisyydellä | Avoin kategoria |
| Ilmatilavyöhykkeet | Ajantasainen kartta ennen jokaista lentoa | Kaikki |
| Etätunnistus | Aktiivinen, operaattoritunnus syötettynä | Luokkamerkityt dronet ja erityiskategoria |
| Tietosuoja | Tarpeettoman henkilötiedon välttäminen | Kamerallisten dronejen käyttäjät |
Lentäjät käyvät tarkistuslistan läpi ennen jokaista lentoa, vaikka olisivat lentäneet tuhansia tunteja. Sama tapa sopii myös dronen lennättäjälle.
Kohta 8 unohtuu helposti, ja juuri siinä taktisen harjoituksen ja harrastuslennon ero näkyy. Kerromme lisää dronen lennätyksen perussäännöistä taktisissa harjoituksissa.
Useimmat havaitut dronet ovat harrastajien laitteita, jotka lentävät luvallisesti. Joskus tilanne näyttää kuitenkin oudolta: drone leijuu pitkään kulunvalvontaporttien yllä, ilmestyy toistuvasti samaan aikaan tai lentää kriittisen kohteen lähellä pimeällä ilman valoja. Silloin kannattaa toimia rauhallisesti ja järjestelmällisesti.
Yrityksessä kaikki tämä on helpompaa, kun se on sovittu etukäteen: kuka ottaa havainnon vastaan, kuka soittaa ja keskeytetäänkö esimerkiksi ulkona tehtävä työ.
Pohjoismaissa on viime vuosina nähty tunnistamattomia droneja lentoasemien, satamien ja kriittisen infrastruktuurin lähellä, ja Suomessa asia on noussut valtion talousarvioon asti. Valtioneuvoston mukaan lisätalousarviossa osoitettiin vuonna 2026 rahoitusta droonipuolustukseen raja- ja poliisiviranomaisille. Yhteensä noin 50,2 miljoonaa euroa käytetään droonien havaitsemiseen, tunnistamiseen ja torjuntaan erityisesti itärajalla ja Suomenlahdella. Lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 9.4.2026, että Suomi hakee 35 miljoonan euron lisärahoitusta EU:n raja- ja viisumipolitiikan välineestä samaan tarkoitukseen.
Yrityksille tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin viranomaisten valmius kasvaa, joten ilmoituksilla on merkitystä. Toiseksi droneista on tullut normaali osa turvallisuuden riskiarviota. Ne kuuluvat samaan arvioon kuin murtosuojaus, kyberturva ja tietovuodot.
Yrityksen ei tarvitse ostaa omaa torjuntajärjestelmää, jotta se olisi varautunut. Suurin osa hyödystä saadaan tiedolla ja harjoittelulla.
Kysy kolme asiaa. Mitä alueeltamme voi nähdä tai kuvata ilmasta? Mitä toimintaa ilmasta tulevat häiriöt voisivat haitata, esimerkiksi logistiikkaa, tuotantoa tai yleisötapahtumia? Ovatko tilamme lähellä ilmatilavyöhykettä tai kriittistä kohdetta? Vastausten perusteella päätetään, riittääkö yksinkertainen havainto- ja ilmoitusohje vai tarvitaanko laajempi suunnitelma.
Kirjoita yhden sivun ohje: miten havainto tehdään, kenelle ilmoitetaan, mitä kirjataan ja milloin soitetaan 112. Lisää siihen yrityksen oman dronekäytön säännöt: kuka saa lentää, millä luvilla ja miten kuvamateriaali käsitellään.
Paperi ei vielä opeta tunnistamaan dronea taivaalta tai arvioimaan sen korkeutta. Henkilöstö oppii sen nopeimmin näkemällä, kuulemalla ja ohjaamalla itse. Siksi monet organisaatiot yhdistävät turvallisuuskoulutuksen käytännön harjoitukseen, jossa drone lentää valvotussa ympäristössä ja osallistujat harjoittelevat havaitsemista, viestintää ja päätöksentekoa. Olemme koonneet ohjeet siitä, miten droonintorjunnan harjoittelu suunnitellaan, ja kertoneet, mitä drone-live-harjoitus tarkoittaa ja kenelle se sopii.
Monet suomalaiset vievät dronen mukaan Tallinnan-matkalle. Hyvä uutinen on se, että suomalainen operaattoritunnus kelpaa koko EU:ssa, eikä Virossa tarvitse rekisteröityä uudelleen. Virolaiset operaattorit rekisteröityvät Transpordiametin LOIS-järjestelmässä, ja samalta sivulta löytyy Viron ilmatilaa koskeva ohjeistus. Perussäännöt ovat samat kuin Suomessa, mutta paikalliset vyöhykkeet ja tilapäiset rajoitukset tarkistetaan aina kohdemaan omasta palvelusta.
Siirtymäajat ovat myös päättymässä. Esimerkiksi Tanskassa väliaikaiset drone-ilmoitukset päättyivät vuodenvaihteessa 2025–2026, minkä jälkeen lennättäjien on siirryttävä EU:n luokkamerkintäjärjestelmään tai haettava erillinen lupa. Jos lennät vanhemmalla dronella ulkomailla, tarkista sen asema kohdemaan viranomaiselta ennen matkaa.
Kouluttajina näemme saman asian sekä ampumaradalla että dronen kanssa: säännöt opitaan lukemalla, mutta turvallinen toiminta syntyy toistosta valvotussa ympäristössä. Ihminen, joka tietää 120 metrin rajan, ei vielä osaa arvioida, onko drone 60 vai 160 metrin korkeudella. Tiimi, jolla on hyvä paperiohje, ei välttämättä pysty viestimään selkeästi, kun jokin yllättää.
Siksi yhdistämme droneteknologian käytännön harjoitteluun. Ammattikouluttaja valvoo jokaista harjoitusta, ja kattava turvallisuusperehdytys käydään läpi ennen kuin kukaan tarttuu ohjaimeen tai aseeseen. Harjoitus räätälöidään tilaajan tavoitteiden mukaan: yksi ryhmä haluaa ymmärtää droneja turvallisuusuhkana, toinen oppia lennättämisen perusteet, kolmas nähdä, miten drone tukee tilannekuvaa taktisessa tehtävässä. Olemme huomanneet, että tämänkaltainen tekeminen lisää sekä tiimin yhteistyötä että osallistujien omaa varmuutta. Turvallisuustietoisuus ei meille ole pelkkä tarkistuslista. Se on taito, joka vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin, kun ihminen tietää, miten toimia.
Jos yhdistät dronen ja ammunnan samaan päivään, perusperiaate on yksinkertainen: ilmatila ja ampumasektori erotetaan toisistaan, ja lentoa johtaa aina yksi henkilö. Olemme kuvanneet käytännön järjestelyt artikkelissa dronen ja ammunnan yhdistämisestä turvallisesti.
— Instructor TO
Tondi Lasketiir on Baltian suurin ampumarata. Yrityksille järjestämme ensimmäisen droonikoulutuksen, hinta 85 euroa henkilöltä. Koulutuksessa tiimi tutustuu dronen turvalliseen käyttöön ammattikouluttajan valvonnassa. Laajempaa kokonaisuutta etsiville sopii Turvallinen yritys -ohjelma, joka yhdistää turvallisuustietoisuuden ja käytännön harjoitukset. Tutustu vaihtoehtoihin ja varaa ajankohta yritystapahtumien sivulla. Jos haluat lisätä päivään ilmakuvauksen ja maaston kartoituksen, lue tilaajan ohje dronekuvauskurssista.
Tarvitsee, jos dronessa on kamera tai muu anturi, joka pystyy tallentamaan henkilötietoja. Käytännössä lähes kaikki kuluttajadronet ovat kamerallisia, joten rekisteröinti koskee useimpia lennättäjiä. Ilman kameraa oleva alle 250 gramman lelu on poikkeus.
Ei riitä. Operaattoritunnus kertoo, kuka vastaa dronesta, ja kauko-ohjaajan tunnus osoittaa lennättäjän osaamisen. Suomessa molemmat saa sähköisesti Traficomin palvelusta, ja pätevyys hankitaan verkkoteoriakokeella.
Saat. Rekisteröinti tehdään asuinmaassa, ja se on voimassa koko EU:ssa. Tarkista kuitenkin Viron ilmatilavyöhykkeet ja paikalliset rajoitukset ennen lentoa.
Älä yritä pudottaa sitä. Kirjaa aika, paikka ja dronen tuntomerkit ja kuvaa, jos se onnistuu turvallisesti. Ilmoita poliisille, ja jos tilanteessa on välitöntä vaaraa, soita 112.
Voi. Valvottu koulutus, jossa kouluttaja johtaa lentoa ja turvallisuusperehdytys käydään läpi ensin, on hyvä tapa oppia perusteet ennen omaa laitetta. Tämä sopii myös tiimeille, jotka haluavat ymmärtää droneja turvallisuusuhkana.