4–6 tuntia turvallisuutta ja lajikokeiluja: monilajinen ammuntapäivä ja Tondi
- Avoinna joka päivä 10-20
- +372 555 85 416
- sale@laskmine.ee
Paukkuarka koira reagoi laukauksiin pelolla: se läähättää, tärisee, yrittää piiloutua tai lähtee karkuun. Ammunta on tässä hankalampi tilanne kuin ilotulitus, koska laukauksia kuuluu ympäri vuoden, esimerkiksi metsästyskaudella, ampumaradan lähellä ja harjoitusalueilla. Hyvä uutinen on, että pelkoa voi usein lieventää. Siihen tarvitaan kärsivällistä totuttamista, hyvää ennakointia arjessa ja tarvittaessa eläinlääkärin apua. Kerromme tässä oppaassa, mistä pelko syntyy, miten koiraa totutetaan laukauksiin vaihe vaiheelta ja milloin harjoittelu kannattaa lopettaa.
Paukkuarkuus on ääniarkuuden muoto, jossa koira pelkää äkillisiä, kovia ääniä, kuten laukauksia, raketteja ja ukkosta. Kyse ei ole luonteen heikkoudesta eikä huonosta kasvatuksesta vaan tunnereaktiosta, jota koira ei pysty itse hallitsemaan. Tutkijat pitävät ääniarkuutta koirilla yleisenä hyvinvointiongelmana, joten et ole tilanteesi kanssa yksin.
Oireet vaihtelevat lievästä levottomuudesta täydelliseen paniikkiin. Tyypillisiä merkkejä ovat:
Ammunnan yhteydessä pelko näkyy usein jo ennen ensimmäistä laukausta. Koira voi oppia yhdistämään paukkeen asioihin, jotka sitä edeltävät: aseen kotelon avaamiseen, auton suuntaamiseen tietylle metsätielle tai metsästysvaatteiden pukemiseen. Silloin koira alkaa läähättää jo eteisessä. Tämä on tärkeä havainto, koska ennakkomerkit kertovat, mihin totuttamisen pitää kohdistua.
Metsästyskoiralla pelko on erityisen hankala. Lehtijutussa haastateltu asiantuntija totesi, että laukausten pelko ei ole ongelma tavalliselle kotikoiralle, mutta metsästykseen hankitulle koiralle se on vakavampi asia. Kotikoira voi välttää laukaukset, metsästyskoira ei.
Pelon taustalla on yleensä useampi tekijä yhtä aikaa. Perimä, varhaiset kokemukset ja yksittäiset säikähdykset vaikuttavat kaikki.
Pennun sosiaalistumisvaiheessa aivot oppivat, mitkä asiat ovat tavallisia ja turvallisia. Jos pentu ei kuule tänä aikana kovia ääniä turvallisissa oloissa, sillä on suurempi riski pelätä niitä aikuisena. Brittiläinen pieneläinlääkärien järjestö BSAVA toteaa, että huolellinen altistaminen äänille hyvin nuorena voi vähentää pelkoreaktiota aikuisiällä. Sana “huolellinen” on tässä olennainen: pentua ei viedä paukkeen keskelle, vaan se kuulee ääniä hiljaisina, kaukaisina ja hyviin kokemuksiin liitettyinä.
Pelko voi alkaa myös yksittäisestä pelottavasta tapahtumasta. Tavallinen esimerkki on laukaus aivan koiran vierestä ensimmäisellä metsäkerralla tai raketti, joka räjähtää lenkillä muutaman metrin päässä. Koira ei erota, oliko tilanne vaarallinen, se muistaa vain, että ääni tuli yllättäen ja tuntui pahalta.
Ammuntaa pelkäävän koiran omistajan kannattaa tietää, että eri äänipelot liittyvät toisiinsa. Yli tuhannen koiran aineistoon perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, että ilotulitusten pelko korreloi vahvasti ukkosen ja laukausten pelon kanssa, mutta heikommin muiden äänten pelon kanssa. Saman tutkimuksen otsikko kertoo olennaisen: ääniarkuus ei ole yksisuuntainen tie, vaan sen vakavuus voi muuttua ajan myötä. Siksi lievääkin oiretta kannattaa ottaa vakavasti ennen kuin se laajenee.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että uudenvuoden raketit, syksyn hirvijahti ja kesän ukkoset muodostavat koiralle yhden ja saman jatkumon. Jokainen huono kokemus voi vahvistaa pelkoa myös muissa tilanteissa.
Kaikki eivät totuta koiraansa laukauksiin. Monelle riittää, että koira selviää rauhassa niistä päivistä, jolloin naapurissa metsästetään, läheisellä ampumaradalla on kilpailut tai vuodenvaihde paukkuu. Näillä keinoilla helpotat tilannetta.
Nämä käytännön vinkit löytyvät myös eläinlääkäripalvelun paukkuarkuutta käsittelevästä artikkelista.
Karkaaminen on paukkuaran koiran suurin välitön riski. Laukaus metsässä voi tulla täysin yllättäen, ja paniikissa koira juoksee kilometrejä. Käytä tukevia valjaita, joista koira ei pääse peruuttamaan irti, ja kiinnitä tarvittaessa toinen talutin kaulapantaan. Pidä tunnistesiru ja yhteystiedot ajan tasalla. Metsästyskaudella valitse lenkkireitit, joilla ei liikuta jahtiporukoita, ja kysy tarvittaessa paikalliselta metsästysseuralta, missä ja milloin jahdataan.
Koira lukee omistajaansa tarkasti. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut neuvoo suhtautumaan paukutteluun tyynesti ja välttämään hössöttämistä, koska omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistusta. Lohduttaa saa, jos koira hakee läheisyyttä, mutta tee se rauhallisesti ja normaalilla äänellä. Jatka omia puuhiasi niin, että koira näkee: mitään erikoista ei tapahdu.
Jos koira on metsästyskoira tai asut alueella, jossa ammutaan usein, pelkkä suojautuminen ei riitä. Silloin kannattaa harjoitella. Suomalainen metsästyskoira-asiantuntija muistuttaa, että tavoitteena on neutraali ja toimintakykyinen suhtautuminen laukauksiin, ja se vaatii satoja, jopa tuhansia toistoja ilman stressiä aiheuttavia tekijöitä. Laukauksesta tehdään koiralle asia, joka ennakoi jotain mukavaa, mutta joka ei kiihdytä.
Etene näin:
Tärkeintä on tahti. Viikko tai kuukausi ei ole liian pitkä aika yhdelle vaiheelle. Monella koiralla eteneminen kestää kokonaisen vuoden, ja se on täysin normaalia.
Yksinkertainen sääntö: jos koira jännittää tai pelkää, harjoitus keskeytetään. Metsästyskoirien asiantuntija korostaa, että liian nopea eteneminen pahentaa tilannetta ja kasvattaa pelkoa. Palaa silloin edelliseen vaiheeseen, jossa koira oli rento, ja pysy siinä pidempään.
Varaa aika eläinlääkärille, jos koira:
Viimeinen kohta on tärkeä, sillä jotkin sairaudet ja kivut voivat herkistää koiraa äänille. Eläinlääkäri sulkee ensin pois terveydelliset syyt.
BSAVA suosittelee näyttöön perustuvia hoitoja, kuten käyttäytymisterapiaa ja tarvittaessa lyhyt- tai pitkäaikaista lääkitystä, sekä ohjaamista käytösasiantuntijalle. Suomessa eläinlääkäri on todennut, että voimakkaasti pelkäävälle eläimelle voidaan harkita rauhoittavaa lääkitystä, mutta se edellyttää eläinlääkärikäyntiä. Älä anna koiralle ihmisten rauhoittavia lääkkeitä tai toisen koiran lääkkeitä: annostus ja vaikuttava aine on aina arvioitava juuri sinun koirallesi.
Painepaidat, feromonihaihduttimet ja luontaistuotteet auttavat joitakin koiria ja toisia eivät lainkaan. Niitä voi kokeilla tukena, mutta ne eivät korvaa totuttamista eivätkä eläinlääkärin arviota vakavassa pelossa.
Paukkuarka koira ei kuulu paikkaan, jossa ammutaan. Se koskee ampumarataa, ampumaharjoitusta pellolla ja metsästystä ennen kuin totuttaminen on pitkällä. HESY muistuttaa uudenvuoden ohjeissaan, että koiraa ei pidä ottaa katsomaan ilotulitusta, koska se voi paniikissa karata taluttimesta. Sama logiikka pätee laukauksiin, ja ampumaradalla äänet ovat usein vielä voimakkaampia ja toistuvampia.
Ota huomioon myös kuulo. Laukauksen ääni on niin kova, että ampujat käyttävät aina kuulonsuojaimia. Lue lisää siitä, mitkä kuulonsuojaimet ampumiseen oikeasti suojaavat. Koiran kuulo on herkempi kuin ihmisen, eikä koira ymmärrä, miksi sen pitäisi sietää ääntä.
Jos koira on jo totutettu ja toimii rauhallisesti metsästystilanteessa, pidä silti huolta, että se on aina kiinni tai luotettavasti hallinnassa, kun ammutaan, ja ettei sitä koskaan ammuta aivan sen korvan vierestä.
Opetamme radalla ihmisiä, ja yksi tavallisimmista asioista, joita näemme, on laukauksen ja rekyylin pelko. Ensikertalainen sävähtää jokaista paukahdusta, sulkee silmänsä ja nykäisee liipaisinta. Kokemuksemme mukaan sitä ei korjata käskemällä rentoutumaan. Se korjataan etenemällä vaiheittain: ensin turvallisuus ja ymmärrys, sitten kevyempi ase, sitten toistoja rauhallisessa tahdissa. Kerromme tästä tarkemmin oppaassa rekyylipelon voittamisesta.
Näemme koiran paukkuarkuudessa saman periaatteen. Pelko laantuu, kun keho kokee kerta toisensa jälkeen, että ääni ei johda mihinkään pahaan. Pelko kasvaa, kun tilanne on liian iso liian nopeasti. Siksi emme pidä ampumarataa paikkana, jossa koiraa totutetaan laukauksiin. Rata on suunniteltu ihmisten turvalliseen harjoitteluun, ei koiran vaiheittaiseen siedättämiseen.
Toinen asia, jonka ammunta opettaa, on omien tunteiden hallinta. Kun ampuja hengittää rauhallisesti ja toimii varmasti, myös ympärillä olevat rauhoittuvat. Sama koskee koiranomistajaa: rauhallinen ohjaaja on koiralle paras turva. Jos haluat itse oppia hallitsemaan jännitystä, lue stressinhallinnasta ammunnan avulla.
— Instructor TO
Oletko aseenomistaja, jonka koira pelkää laukauksia? Harjoittele silloin rauhassa niin, että koira jää kotiin turvalliseen ympäristöön. Tondi Lasketiir Tallinnassa on Baltian suurin ampumarata, ja tarjoamme aseenomistajille useita vaihtoehtoja. Aseenomistajana voit tuoda ystävän mukaan radalle hintaan 15 € henkilöltä, ja säännölliseen harjoitteluun on 10 kerran kortti (150 €) ja 20 kerran kortti (200 €). Ensikertalaiselle sopii ystävän kanssa radalle -paketti. Katso kaikki aseenomistajien palvelut ja hinnat.
Osa koirista oppii suhtautumaan laukauksiin täysin neutraalisti, osalla pelko lievenee mutta ei katoa. Lopputulokseen vaikuttavat pelon voimakkuus, koiran ikä ja se, kuinka johdonmukaisesti totuttamista tehdään. Mitä aikaisemmin aloitat, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on.
Vasta kun koira toimii laukausten kuullessaan rauhallisesti ja keskittyy työhönsä. Pelkäävä koira voi karata metsässä, mikä on vaarallista sekä sille että liikenteelle. Jos totuttaminen ei etene, koira voi silti elää hyvän elämän seura- tai harrastuskoirana.
Rauhallinen läsnäolo ei pahenna pelkoa, ja koira saa hakea turvaa omistajaltaan. Vältä kuitenkin hätääntynyttä hössöttämistä, koska huolestunut omistaja lisää koiran ahdistusta. Puhu normaalilla äänellä ja jatka arkea.
Pentuaika on otollisin, koska silloin koira oppii, mitkä äänet ovat tavallisia. Aloita hyvin hiljaisilla äänillä ja mieluisien asioiden yhteydessä. Aikuistakin koiraa voi totuttaa, mutta eteneminen on yleensä hitaampaa.