Relvaloa eksami testide lahendamine e-õppes
- Avoinna joka päivä 10-20
- +372 555 85 416
- sale@laskmine.ee
Puolustusvoimien ampumaharjoitus kestää yleensä yhdestä viiteen vuorokautta. Pidemmät taistelu- ja kertausharjoitukset voivat kestää yli viikon. Ilmoitettu ajanjakso ei kuitenkaan tarkoita, että ammuttaisiin koko ajan: ampuma-alueilla on omat päivittäiset ampuma-aikansa, ja ne ovat se tieto, jonka mökkiläinen, retkeilijä tai veneilijä oikeasti tarvitsee. Jos taas mietit, kuinka pitkä oman ampumaharjoituksesi pitäisi olla ampumaradalla, vastaus mitataan tunneissa eikä päivissä. Käymme läpi molemmat: miten armeijan harjoitusten kestoa luetaan oikein ja miten mitoitat oman harjoituksesi niin, että siitä on hyötyä.
Kun joku kysyy ampumaharjoituksen kestoa, taustalla on yleensä toinen kahdesta tilanteesta.
Ensimmäinen: lähistöllä on puolustusvoimien ampuma-alue, laukaukset kuuluvat mökille tai kotiin asti, ja haluat tietää, kuinka kauan meteliä jatkuu, milloin alueelle voi taas mennä sienestämään tai saako vesialueella liikkua. Tähän vastaavat viranomaisten tiedotteet, ja niitä kannattaa osata lukea oikein.
Toinen: olet varaamassa itsellesi, työporukallesi tai nuorelle omaa ampumaharjoitusta ja mietit, kuinka pitkä aika siihen kannattaa varata. Silloin kyse on oppimisesta, keskittymisestä ja väsymisestä. Hyvä harjoitus ei ole se, jossa ammutaan eniten, vaan se, jossa jokaisella laukauksella on tarkoitus.
Käsittelemme ensin armeijan ja rajan harjoitukset, sitten siviilin oman harjoituksen.
Suomessa harjoitellaan paljon ja monessa paikassa. Puolustusvoimilla on 164 ampumarataa, 58 harjoitusaluetta ja 18 suoja-aluetta, joten jossain päin maata on käynnissä ammuntoja lähes joka viikko.
Harjoitusten kesto riippuu siitä, kuka harjoittelee ja mitä. Muutama esimerkki toteutuneista harjoituksista näyttää tyypillisen mittakaavan:
Tiedotteissa näkyy usein peräkkäisiä jaksoja, esimerkiksi useita maanantaista perjantaihin kestäviä harjoituksia samalla alueella. Yksittäinen harjoitus ei siis kestä koko kuukautta, vaikka alueella ammuttaisiin useana peräkkäisenä viikkona.
Sotilaallisessa ampumaharjoituksessa ei vain ammuta tauluun. Joukot siirtyvät alueelle, ampumapaikat ja vaara-alueet varmistetaan, ammutaan useita eri harjoitteita ja lopuksi kalusto huolletaan ja alue tarkastetaan. Turvallisuus vie aikaa: aseet ja lippaat tarkastetaan ennen ja jälkeen ampumisen, patruunoita jaetaan tarkasti laskettu määrä, ja kuulon ja näön suojaus on aina käytössä.
Maavoimat perustelee kovapanosammuntoja sillä, että riittävää suorituskykyä ei voida saavuttaa simulaatioilla ja harjoitusampumatarvikkeilla. Siksi oikeat ammunnat maastossa ovat osa koulutusta myös jatkossa.
Tämä on asia, jonka moni tulkitsee tiedotteista väärin. Kun tiedotteessa lukee esimerkiksi viikon mittainen jakso, ammuntaa ei ole joka tunti koko viikkoa. Ammunnat painottuvat päivittäisiin ampuma-aikoihin, ja välissä on siirtymiä, valmisteluja ja yöaikaa.
Esimerkkejä ampuma-ajoista:
| Alue | Ampuma-ajat | Huomio |
|---|---|---|
| Kerttuvaaran ampuma-alue | klo 7.00–21.00 tai 7.00–24.00 | Ammuntoja järjestettiin vuonna 2026 päivittäin näiden aikojen välillä |
| Luonetjärven ampumarata, Jyväskylä | arkisin 7.00–20.00, la–su 10.00–18.00 | Normaalit ampuma-ajat |
| Luonetjärvi, poikkeusajat | ilmoitetaan erikseen | Esimerkiksi MPK:n tai Ilmasotakoulun harjoitukset tiedotetaan vähintään viikkoa ennen |
Käytännössä melun kesto on siis lyhyempi kuin harjoituksen kesto. Jos tiedotteessa lukee kolme vuorokautta, voit yleensä olettaa ammuntoja päiväsaikaan ja illalla, ei kellon ympäri. Joissakin harjoituksissa ammutaan myös pimeällä, mikä näkyy tiedotteessa myöhäisinä loppuaikoina, kuten Kerttuvaaran klo 24.00.
Harjoituksia järjestetään ympäri vuoden, mutta Maavoimien mukaan vilkkainta harjoittelu on touko–kesäkuun sekä marras–joulukuun vaihteessa. Taustalla on varusmiesten kahden saapumiserän järjestelmä: jokaisen saapumiserän koulutus etenee samassa rytmissä, ja jaksojen loppuun osuu paljon maastoharjoituksia.
Maavoimat korostaa, että ympärivuotinen harjoittelu on välttämätöntä, jotta kaikilla saapumiserillä on yhtäläiset koulutusedellytykset. Siksi talvella ammutaan siinä missä kesälläkin.
Jos asut tai mökkeilet ampuma-alueen lähellä, alkukesä ja loppusyksy ovat ne ajat, jolloin tiedotteita kannattaa seurata tiheimmin.
Ajantasaisen tiedon löydät kolmesta paikasta:
Tarkista tiedot aina ennen maastoon tai vesille lähtöä, sillä aikataulut voivat muuttua.
Ei ilman lupaa. Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueilla ei saa liikkua ilman asianmukaista lupaa. Luvaton liikkuminen on rangaistavaa, ja alueet on merkitty keltapohjaisin kieltotauluin. Jos näet keltaisen kieltotaulun, käänny takaisin, vaikka et kuulisi laukauksia. Ampumatauko ei tarkoita, että harjoitus olisi ohi, ja alueella voi olla myös räjähtämättömiä ammuksia.
Siviilin ampumaharjoitus on aivan toinen asia. Kyse ei ole päivistä vaan tunneista, ja tärkein rajoittava tekijä on keskittyminen. Ampuminen kuormittaa yllättävän paljon: asento, hengitys, tähtäys ja liipaisu vaativat jatkuvaa tarkkuutta, ja väsymys näkyy osumissa nopeasti.
Urheiluammunnassa tämä tunnetaan hyvin. Mikkelin Ampujien harjoitussuunnitelmassa harjoituskilpailun varsinainen kesto on tyypillisesti 20–75 minuuttia. Sen lisäksi aikaa kuluu valmisteluihin, taulujen vaihtoon ja palautteeseen. Kokeneidenkin ampujien varsinainen keskittynyt ammunta on siis noin tunnin luokkaa.
Tauot eivät ole hukka-aikaa. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että kilpailunomaisessa ammuntasarjassa asentomuutoksia saatiin korjattua lepotaukojen aikana. Lyhyt tauko auttaa siis myös tekniikkaa, ei vain jaksamista.
| Harjoitustyyppi | Tyypillinen kesto | Mikä kestoon vaikuttaa |
|---|---|---|
| Ensikertalaisen kokeilu ohjaajan kanssa | noin 1–2 tuntia | Turvallisuusohjeistus, aseiden esittely, ammuttavien aseiden määrä |
| Ryhmän tai työporukan tapahtuma | noin 2–3 tuntia | Ryhmän koko, ammunta vuorotellen, mahdollinen kilpailuosuus |
| Aseenomistajan oma ratavuoro | noin 1–2 tuntia | Oma harjoitusohjelma, patruunamäärä, taukojen määrä |
| Aseenkäsittelykoulutus | useampi tunti, usein jaettuna osiin | Teoria, käsittelyharjoitukset, kuivaharjoittelu ja ammunta |
| Urheiluammunnan harjoituskilpailu | 20–75 minuuttia varsinaista ammuntaa | Laji ja laukausmäärä |
Aloittelijan peruskurssit jaetaan Suomessa yleensä useaan 2–3 tunnin kertaan muutaman viikon ajalle. Yhdellä kerralla ei kannata yrittää oppia kaikkea: lyhyemmät jaksot ja niiden välinen aika auttavat taitoa jäämään mieleen.
Hyvä harjoitus ei ole pitkä vaan rakenteeltaan selkeä. Tämä runko toimii niin ensikertalaiselle kuin aseenomistajalle:
Yhteensä aikaa kuluu noin 1,5–2,5 tuntia, ja ryhmässä vähän enemmän, koska ampujat vuorottelevat. Pidempi harjoitus kannattaa jakaa kahteen osaan ja pitää välissä kunnon tauko.
Kun näitä alkaa näkyä, lopeta onnistuneeseen sarjaan. Lyhyt ja hyvä harjoitus kasvattaa itseluottamusta ammunnassa paremmin kuin pitkä ja väsynyt.
Meiltä kysytään usein, kuinka pitkään meillä ammutaan. Kysymme yleensä takaisin: mitä haluat oppia tai kokea? Työporukan tiimipäivässä tärkeintä on, että jokainen pääsee ampumaan turvallisesti ohjaajan valvonnassa ja että porukka tekee jotain yhdessä. Aseenomistajalle taas tärkeintä on, että harjoitus etenee suunnitelman mukaan ja jokainen laukaus palvelee tavoitetta.
Näemme päivittäin, miten keskittyminen toimii. Ensimmäiset minuutit menevät jännittämiseen, sitten ampuja rauhoittuu ja osumat paranevat. Tunnin jälkeen useimmilla tarkkuus alkaa laskea, ellei välissä pidetä taukoa. Siksi rakennamme harjoitukset jaksoihin, joissa ammunta, palaute ja hengähdystauko vuorottelevat.
Pelkkää ammuntaa tärkeämpää on se, mitä harjoituksesta jää käteen. Meille ammunta on myös keino oppia turvallisuustietoisuutta ja hallitsemaan stressiä. Kun ihminen oppii toimimaan rauhallisesti ja turvallisesti aseen kanssa, se näkyy myös muualla. Siksi ammunnalla voi myös hallita stressiä, ja siksi jälkipuinti on meillä aina osa harjoitusta, ei lisäpalvelu.
— Instructor TO
Jos haluat kokeilla ammuntaa ilman omaa asetta tai lupaa, Tondin ampumarata Tallinnassa on lyhyen lauttamatkan päässä Helsingistä. Ohjelmissa on mukana ammattimainen kouluttaja ja kattava turvallisuuskoulutus, ja tapahtuman voi räätälöidä tavoitteiden mukaan. Muutama esimerkki hinnoista:
Katso ryhmille sopivat ampumatapahtumat yrityksille ja porukoille tai yksityisille tarkoitetut ampumapaketit. Jos haluat yhdistää ammuntaan uhkatilanteiden harjoittelun, tutustu drone- ja uhkatilanneharjoitukseen.
Tyypillinen Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen ampumaharjoitus kestää 1–5 vuorokautta, usein maanantaista perjantaihin. Laajemmat taistelu- ja kertausharjoitukset voivat kestää yli viikon. Tarkka jakso näkyy aina alueen ampuma- ja melutiedotteessa.
Yleensä ammunnat painottuvat päivään ja iltaan, esimerkiksi klo 7.00–21.00. Joissakin harjoituksissa ammutaan myöhään, jopa puoleenyöhön asti. Tarkista alueen ampuma-ajat tiedotteesta, sillä ne vaihtelevat alueittain.
Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueilla ei saa liikkua ilman lupaa, ja luvaton liikkuminen on rangaistavaa. Alueet on merkitty keltapohjaisin kieltotauluin. Hiljaisuus ei tarkoita, että alue olisi vapaa.
Ensikertalaiselle sopii noin 1–2 tuntia, josta osa kuluu turvallisuusohjeistukseen ja asennon opetteluun. Pidempi aika ei yleensä paranna tulosta, koska keskittyminen väsyy. Ohjaajan kanssa lyhyessäkin ajassa ehtii oppia paljon.
Puolustusvoimat: Ampuma- ja melutiedotteet
Puolustusvoimat: Ampuma-, harjoitus- ja suoja-alueet
Puolustusvoimat: Maasotakoulun E-jakson taistelu- ja ampumaharjoitus
Maavoimat: Maavoimien harjoitustoiminta
Rajavartiolaitos: Ampuma- ja melutiedotteet
Ilmavoimat: Jyväskylän varuskunnan ampumaradan tiedotteet
Ruotuväki: Arkisetkin ampumaharjoitukset sisältävät toimintaa ja tunnelmaa
Reserviläinen: Kertausharjoituksista pyritään tekemään aiempaa pidempiä
Yle Teksti-TV, sivu 592
Mikkelin Ampujat: Harjoitussuunnitelma ja harjoituspalaute
Jyväskylän yliopisto: tutkimus ammunta-asennosta