Hyvä kahden käden ote pistooliin syntyy kolmesta asiasta. Ampumakäsi ottaa kahvasta korkealta ja keskeltä, tukikäsi täyttää kahvan vapaan puolen niin, että sormet limittyvät, ja molemmat kädet puristavat juuri sen verran, että ase palaa rekyylin jälkeen samaan kohtaan. Liipaisinsormi jää koko ajan vapaaksi. Tässä oppaassa käymme otteen läpi järjestyksessä: miksi kaksi kättä auttaa, miten kädet asetetaan, kuinka lujaa puristetaan, mitkä virheet näkyvät taulussa ja miten otetta harjoitellaan turvallisesti.
Pistooli on kevyt ja lyhyt ase, joten pienikin käden liike näkyy osumassa. Yhdellä kädellä koko työ jää yhden ranteen ja muutaman sormen varaan: kannattelu, liipaisu ja rekyylin vastaanotto. Kahden käden otteessa työ jakautuu. Yhdysvaltain armeijan pistooliammunnan koulutusohjeen mukaan kahden käden ote vakauttaa asekättä ja antaa sille suurimman mahdollisen tuen ammuttaessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa:
Kaikki lajit eivät silti käytä kahta kättä. Perinteisissä tarkkuuslajeissa, kuten ilmapistoolissa, ammutaan yleensä yhdellä kädellä, kun taas palveluspistooli- ja toiminnallisissa lajeissa kahden käden ote on arkea. Jos aiot kilpailla, tarkista aina lajin omista säännöistä, mikä ote on sallittu.
Rakenna ote aina samassa järjestyksessä. Kun järjestys on sama, myös ote on sama, ja juuri toistettavuus tekee osumista tasaisia. Ennen kuin otat aseen käteen, varmista että se on tyhjä ja osoittaa turvalliseen suuntaan.
NRA:n pistooliammunnan perusteiden mukaan kahvan takaosa asetetaan tukevasti peukalonhankaan, eli peukalon ja etusormen väliseen kohtaan, ja sormet kierretään kahvan ympäri. Ota mahdollisimman korkealta: mitä lähempänä kätesi on piipun linjaa, sitä vähemmän ase kiertyy ylöspäin laukauksessa. Pidä kuitenkin huoli, ettei käsi ole niin korkealla, että luisti osuu siihen taaksepäin liikkuessaan.
Katso samalla, että piippu jatkaa kyynärvarren linjaa. Jos ase on vinossa kädessä, rekyyli kääntää sitä sivulle joka laukauksella.
Suomalainen ilmapistoolikoulutuksen ohje korostaa, että ote sovitetaan käteen eikä vain tartuta kahvaan: kahvan pitää täyttää kämmen ilman tyhjiä kohtia, iho ei saa jäädä rypylle eikä kireälle, ja liipaisinsormen tulee pysyä vapaana kahvasta. Sama periaate pätee ruutiaseeseen. Jos etusormen tyvi koskettaa kahvan sivua, sormen liike siirtyy aseeseen ja vetää osumia sivulle.
Kun et ammu, sormi lepää suorana luistin tai rungon kyljellä, ei liipaisinkaaren sisällä.
Ampumakäden otteen jälkeen kahvan toiselle puolelle jää paljasta pintaa. Sen täyttää tukikäsi. Tuo tukikäden kämmenen paksu osa tätä vapaata kohtaa vasten ja kierrä sormet ampumakäden sormien päälle. NRA:n ohjeen mukaan tukikäden sormet limittyvät ampumakäden sormien päälle ja molempien käsien rystyset ovat suurin piirtein samalla korkeudella.
Tukikäden etusormi asettuu liipaisinkaaren alle ampumakäden keskisormen päälle. Älä vie sitä liipaisinkaaren etuosaan, koska se kampeaa asetta ja pienentää kosketuspintaa kahvaan.
Steyr-pistoolien suomenkielisessä käyttöohjeessa neuvotaan ottamaan kahvasta mahdollisimman ylhäältä, ja samassa ohjeessa peukalot osoittavat pistoolin pituussuunnassa hieman alaspäin. Tukikäden peukalo lepää rungon kyljellä ampumakäden peukalon alla tai vieressä. Kumpikaan peukalo ei paina asetta, ne vain osoittavat kohti maalia.
Tarkista, ettei peukalo ole luistin päällä tai lukitsimen vipujen kohdalla. Luistin taakse jäävä peukalonhanka on klassinen aloittelijan vaaratilanne.
Sama Steyrin ohje suosittelee, että tukikäsi vetää ampumakättä kevyesti taaksepäin, jolloin sivuttaisvakaus kasvaa. Moni ampuja ajattelee tätä niin, että ampumakäsi työntää hieman eteen ja tukikäsi vetää hieman taakse. Vastakkaiset voimat lukitsevat aseen paikalleen ilman, että kumpikaan käsi joutuu puristamaan äärirajoilla.
Tämä on otteen eniten väitelty kysymys. “Purista niin lujaa kuin jaksat” on yleinen neuvo, mutta se ei pidä paikkaansa sellaisenaan.
Suomalaisen ilmapistoolikoulutuksen ohjeen mukaan ylitiukka puristus heikentää vakautta, koska kiristetyt lihakset alkavat täristä. Ruutiaseella puristuksen on kuitenkin oltava riittävä, jotta rekyyli ei muuta otetta laukausten välillä. Ohje kuvaa myös puristuksen jakautumisen: keskisormi puristaa yleensä eniten, nimetön vähemmän ja pikkusormi vain vähän. Lisäksi ohje muistuttaa, että mitä paremmin kahva istuu käteen, sitä vähemmän voimaa tarvitaan.
Käytännön mittari on yksinkertainen:
Hyvä kokeilu on puristaa ensin täysillä, sitten löysätä vähitellen, kunnes tähtäinten tärinä loppuu. Siinä kohdassa olet lähellä omaa oikeaa puristustasi. Monella ampujalla tukikäsi tekee suhteessa enemmän työtä kuin ampumakäsi, jotta ampumakäden etusormi saa liikkua rennosti.
Vakaus ei synny pelkistä lihaksista. Kun käsivarret, olkapäät ja vartalo ovat linjassa, luusto kantaa suuren osan painosta ja lihakset voivat pysyä rennompina. Siksi ote ja asento kuuluvat yhteen.
Hyväkin ote kärsii, jos vartalo sen takana on väärässä asennossa. Kahden käden otteeseen liitetään tavallisesti kaksi perusasentoa:
| Asento | Miltä se näyttää | Kenelle se sopii |
|---|---|---|
| Tasakylkinen (isosceles) | Vartalo kohti maalia, molemmat kädet ojennettuina, jalat hartioiden leveydellä | Aloittelijoille ja nopeaan ammuntaan, koska asento on symmetrinen ja helppo toistaa |
| Weaver | Vartalo hieman sivuttain, ampumakäsi lähes suorana, tukikäden kyynärpää koukussa ja alaspäin | Ampujille, jotka haluavat korostaa työntö- ja vetovoimaa käsien välillä |
Kumpikaan ei ole ainoa oikea. Valitse se, jossa ote pysyy samana ja olet vakaa. Painopiste on hieman päkiöillä, polvet joustavat ja ylävartalo nojaa kevyesti eteenpäin.
Steyrin käyttöohje nimeää muutaman asentovirheen, jotka pilaavat otteen: ampumakäden kyynärpää ja ranne eivät ole suorana, pistooli pidetään liian lähellä vartaloa ja ylävartalo kaartuu liikaa taaksepäin. Taaksepäin kallistuva ampuja ottaa rekyylin vastaan heikossa kohdassa, ja piippu nousee korkealle.
Yksityiskohtaisempia ohjeita otteen hienosäätöön löydät oppaastamme pistoolin ote ja sen toistettavuus.
Taulu on paras opettaja, kunhan osaat lukea sitä. Kun osumat kasautuvat jatkuvasti samaan suuntaan, syy on usein otteessa tai liipaisussa eikä tähtäimissä. NRA Familyn artikkeli pistoolitaulun virhekuvioista luettelee tyypillisiksi virheiksi rekyylin ennakoinnista johtuvan ranteen alas painumisen, kämmenen kannalla työntämisen, ampumakäden peukalolla painamisen, otteen kiristämisen laukauksen hetkellä ja liipaisimen nykäisemisen.
Alla olevassa taulukossa osumien suunnat koskevat oikeakätistä ampujaa. Vasenkätisellä suunnat ovat peilikuvana.
| Virhe | Mitä tapahtuu | Miten korjaat |
|---|---|---|
| Rekyylin ennakointi | Ranne painuu alas juuri ennen laukausta, osumat menevät alas | Kuivaharjoittele ja anna laukauksen “yllättää”, vedä liipaisinta tasaisesti |
| Kämmenen kannalla työntäminen | Ase nousee ja osumat menevät ylös | Rentouta ampumakäden kämmen ja anna tukikäden pitää ase paikallaan |
| Peukalolla painaminen | Osumat ajautuvat sivulle | Pidä peukalot suorina ja eteenpäin, älä purista niillä |
| Otteen kiristäminen laukauksen hetkellä | Koko käsi puristuu liipaisun mukana, osumat menevät alas vasemmalle | Ota lopullinen puristus ennen kuin aloitat liipaisun ja pidä se vakiona |
| Liipaisimen nykäisy | Osumat leviävät, usein alas ja sivulle | Paina liipaisinta suoraan taaksepäin, ei sivuttain |
| Liian matala ote | Piippu nousee korkealle, toinen laukaus viivästyy | Siirrä peukalonhanka kahvan yläosaan |
| Tukikäsi liipaisinkaaren edessä | Kosketuspinta pienenee, ase kiertyy | Tuo tukikäsi kahvan vapaalle puolelle |
Käy virheet läpi yksi kerrallaan. Jos korjaat kolmea asiaa samaan aikaan, et tiedä, mikä niistä auttoi.
Ote kehittyy toistoista, ja suurin osa toistoista voidaan tehdä ilman ainuttakaan laukausta.
Kuivaharjoittelu tarkoittaa harjoittelua varmasti tyhjällä aseella. Tarkista ase, poista lipas ja patruunat samasta huoneesta, ja valitse tähtäyskohde, jonka takana on turvallinen suunta. Rakenna ote, tähtää, liipaise ja seuraa, liikkuvatko tähtäimet. Viisi minuuttia päivässä riittää hyvin, kunhan jokainen toisto tehdään huolella.
Hyvä kymmenen toiston kierros:
Aseen lataamisen ja purkamisen oikea järjestys on koottu aseen turvallisen lataamisen ohjeisiin.
Radalla ote testataan rekyylillä. Suomen Ampumaurheiluliiton ohjeiden mukaan ammunnalla on aina oltava ammunnanjohtaja, joka vastaa turvallisuudesta, ja ampumaratamääräyksiä on noudatettava. Samoissa ohjeissa vaaditaan kuulon- ja näönsuojaus, piipun pitäminen turvallisessa suunnassa ja tyhjän aseen osoitin piipussa pistooliradoilla. Vapaassa harjoittelussa joku osallistujista ottaa johtovastuun. Ohjeet ovat suomalaisia, mutta samat periaatteet ovat voimassa myös virolaisilla radoilla, joilla noudatetaan kunkin radan omia sääntöjä.

Sopivista suojaimista kerromme lisää ampujan henkilökohtaisista suojavarusteista kertovassa osiossa.
Rakenna rataharjoitus vaiheittain:
Jos otteesi tuntuu kipeältä ranteessa tai sormissa, lopeta ja pyydä kouluttajaa katsomaan. Kipu kertoo yleensä väärästä kulmasta, ei heikosta kädestä.
Tondi Lasketiirissä näemme joka viikko ihmisiä, jotka pitelevät pistoolia ensimmäistä kertaa, ja ampujia, joilla on vuosien kokemus. Molemmilla ensimmäinen asia, jota katsomme, on ote. Siitä riippuu, osuuko laukaus ja onko ampuja turvallinen.

Aloittelijoilla ote rakennetaan rauhassa ennen ensimmäistä laukausta. Käymme läpi kätten paikat tyhjällä aseella, ja kouluttaja tarkistaa jokaisen otteen ennen kuin rataa saa ladata. Kokeneemmilla korjaamme useimmiten kahta asiaa: liian matalaa ampumakättä ja tukikättä, joka on jäänyt liipaisinkaaren eteen vanhasta tottumuksesta.
Pidämme otetta myös henkisenä taitona. Kun ote on varma, ampuja rauhoittuu, hengitys tasaantuu ja keskittyminen siirtyy tähtäimiin ja liipaisuun. Moni asiakkaamme kertoo, että juuri tämä varmuuden tunne jää mieleen pidemmäksi aikaa kuin yksikään osuma. Siksi yhdistämme koulutuksissamme käytännön asekäsittelyn ja turvallisuustietoisuuden: ote, turvallinen suunta ja liipaisinsormen kuri opetetaan yhtenä kokonaisuutena.
— Instructor TO
Jos haluat, että ammattikouluttaja katsoo otteesi ja korjaa sen heti, Tondi Lasketiiri Tallinnassa on lyhyen laivamatkan päässä Helsingistä. Aseenkäsittelykoulutus maksaa 175 €, ja siinä keskitytään juuri otteeseen, asentoon ja turvalliseen käsittelyyn. Omalla aseella harjoittelevalle tarjoamme radanvuokrauksen hintaan 125 €/hlö sekä sarjakortit: 10 käyntiä 150 € ja 20 käyntiä 200 €. Aseenomistaja voi tuoda mukanaan ystävän hintaan 15 €/hlö. Kaikki vaihtoehdot löydät aseenomistajien palveluistamme.
Jos et omista asetta, valmiit ampumapaketit Tallinnassa ovat helppo tapa kokeilla kahden käden otetta kouluttajan ohjauksessa. Nuoren kanssa yhteinen treeni maksaa 265 €.
Yleensä ampumakäsi on vahvempi käsi, mutta vielä tärkeämpää on hallitseva silmä. Jos silmä ja käsi ovat eri puolilla, voit kääntää päätä hieman tai ampua heikommalla kädellä. Kouluttaja auttaa testaamaan tämän muutamassa minuutissa.
Alas painuvat osumat johtuvat useimmiten rekyylin ennakoinnista: ranne painuu juuri ennen laukausta. Toinen yleinen syy on otteen kiristäminen liipaisun mukana. Kuivaharjoittelu tyhjällä aseella paljastaa molemmat, koska tähtäimet nykäisevät alas ilman laukaustakin.
Vanhemmassa tyylissä tukikäden peukalo ristitään ampumakäden peukalon yli, mutta nykyään suositaan peukaloita rinnakkain eteenpäin. Ristissä olevat peukalot voivat jäädä luistin tielle ja vähentää tukikäden kosketuspintaa kahvaan. Peukalot rinnakkain rungon kyljellä on turvallisempi ja vakaampi ratkaisu.
Periaatteet ovat samat, mutta lyhyessä kahvassa pikkusormelle ei välttämättä jää tilaa. Silloin tukikäden merkitys kasvaa entisestään, koska se joutuu kantamaan suuremman osan puristuksesta. Pienellä aseella rekyyli tuntuu myös terävämmältä, joten korkea ote on vielä tärkeämpi.
Perusote opitaan yhdessä ohjatussa harjoituksessa, mutta sen muuttuminen automaattiseksi vaatii satoja toistoja. Lyhyt päivittäinen kuivaharjoittelu tuottaa yleensä enemmän kuin harva pitkä ratakäynti. Tärkeintä on, että jokainen toisto tehdään oikein, koska väärinkin tehty toisto jää lihasmuistiin.